Ohjeita hoitohenkilökunnalle

Yleisiä ohjeita refluksilapsen hoitoon

  • Pääsääntönä on pitää vauvaa mahdollisimman paljon pystyasennossa. Tärkeintä tämä on syöttöjen jälkeen, jolloin vauvaa tulisi pitää pystyasennossa vähintään 20 minuuttia.
  • Kohoasento myös nukkuessa on tärkeää, korotuksen tulisi olla ainakin 30 astetta.
  • Toinen tärkeä sääntö on muistaa välttää paineen tuottamista vauvan vatsaan ja erityisesti vasemmalle puolelle. Pitäessä vauvaa sylissä ja häntä kantaessaan on kiinnitettävä huomiota, ettei asento paina vauvan vatsaa (painetta tuottavia asentoja ovat usein mm. seuraavat: vauvan kantaminen olkapäällä, vauvan kantaminen lantiolla käsivarsi vauvan ympärillä jne.). Huomioi tämä myös vaippaa vaihtaessa (kyljen kautta).
  • Itkuisen, levottoman ja kivuliaan vauvan ympäristö tulisi pyrkiä pitämään rauhallisena ja vähentää ympäristön ärsykkeitä mahdollisuuksien mukaan (esim. valaistuksen hämärtäminen, puhuminen hiljaisella äänellä, television ja/tai radion sulkeminen, ylimääräisten menojen vähentäminen, vauvan kapalointi)

Oirepäiväkirja

  • Pyydä vanhempia pitämään lapsen oireilusta tarkkaa päiväkirjaa parin viikon ajan (unet, itkut, syömiset, oksennukset /puklut, nieleskelyt, yskä,hikat, kivut, rohinat, limaisuus jne)
  • Allergiaa/yliherkkyyksiä epäiltäessä tulisi kirjata myös ripuli/ummetus, iho-oireet sekä muut poikkeavuudet
  • Myös ruokapäiväkirja usein avaa tilannetta

Seulontalomake

Seulontalomakkeen tarkoituksena on auttaa vanhempaa havainnoimaan lapsen refluksioireilua ja kirjaamaan ylös oireiluun liittyviä havaintoja.

Seulontalomaketta voi hyvin käyttää neuvolassa keskustelun tukena tai sen voi ottaa avuksi lääkärin vastaanotolle. Oirelistan lisäksi lomakkeelle on listattu kotona kokeiltavia hoitokeinoja, jotka on hyvä käydä läpi mm. ennen lääkärillä käyntiä.

Imetysohjaus

  • Rintaruokituilla refluksivauvoilla on todettu vähemmän vakavia ja voimakkuudeltaan lievempiä refluksikohtauksia kuin korvikkeella ruokituilla. Syynä tähän on rintamaidon helpompi sulavuus ja nopeampi siirtyminen vatsalaukusta suolistoon kuin korvikkeilla. Tämä on merkittävää koska vatsalaukun tyhjenemisen hitaus yleensä provosoi refluksia. Mitä vähemmän aikaa maito viipyy vatsalaukussa, sen vähemmän sillä on mahdollisuuksia nousta takaisin ruokatorveen. Rintamaito myös ärsyttää ruokatorvea vähemmän kuin korvikkeet.
  • Aina imetys ei kuitenkaan onnistu vauvan syömisvaikeuksien tai allergioiden takia.
  • Toiset refluksivauvat haluavat imetystä hyvin usein, jopa jatkuvasti koska maito itsessään toimii vatsahappojen neutralisoijana ja toisaalta rinnan imeminen rauhoittaa ja lohduttaa vauvaa. Kääntöpuolena on, että vauva saattaa syödä itsensä liian täyteen, mikä pahentaa refluksioireita. Tässä tapauksessa saattaa olla hyväksi rajoittaa imetyksiä ja tarjota rintaa vain 2-3 tunnin välein ja vain toisesta rinnasta kerrallaan.
  • Varovainen, mutta huolellinen röyhtäyttäminenimetyksen lopuksi, mutta myös kesken syömisen voi helpottaa vauvan oloa. Röyhtäyttäessä vältä paineen tuottamista vauvan vatsaan (eli ei röyhtäytystä perinteisessä asennossa vauva olkapäällä!) mikä provosoi pulauttelua ja oksentelua. Monesti toimiva asento röyhtäytykseen on nostaa vauva sylissä pystyasentoon pitämällä vauvaa kainaloiden alta kiinni.

Tutin käyttö

  • Tutin syöminen saattaa helpottaa vauvan oloa. Imeminen sinällään usein rauhoittaa vauvaa.
  • Tutkimuksissa on todettu tuttia syövillä vauvoilla lievempää refluksioireilua (vähemmän ja lyhyempiä refluksikohtauksia) kuin tuttia käyttämättömillä vauvoilla. Tutin imeminen lisää syljen eritystä mikä laimentaa vatsahappoja.
  • Tutin imemisen nukkuessa on myös todettu suojaavan kätkytkuolemalta, joka on refluksikkovauvoilla hieman yleisempää kuin muilla.
  • Vaikea-asteisesta refluksista kärsivät vauvat eivät usein huoli tuttia yrityksistä huolimatta.

Ruokavalion merkitys

  • Toimiva ruokavalio on tärkeä osa refluksin hoitoa. Joillekin lapsille saavutetaan oireettomuus sopivan ruokavalion avulla. Toiset saattavat tarvita lisäksi esimerkiksi lääkehoitoa kausittain tai jatkuvammin.
  • Eri ruoka-aineet voivat aiheuttaa tai pahentaa refluksia, mutta yleispäteviä ohjeita on mahdoton antaa. Käytännössä jokainen reagoi yksilöllisesti eri ruoka-aineisiin.
  • Refluksi voi myös olla allerginen oire. Tällöin refluksin takana voikin olla tuiki tavallinen ruoka-aine, esim. lehmänmaito tai vehnä. Refluksi allergiaoireena voi johtua mistä tahansa ruoka-aineesta mille lapsi on herkistynyt.
  • Samalla lapsella voi olla sekä välitöntä refluksiasyömisen yhteydessä, että viiveellä ilmestyvää refluksia.
  • Maidonsakeuttajaa kannattaa kokeilla ja kiinteitä ruokia voi aloittaa aikaistetusti ohjeen mukaan, jos esimerkiksi ruoka-aineallergioista johtuvaa estettä tälle ei ole.
  • Isomman lapsen kohdalla ns. sormiruokailusta saattaa olla apua, mutta on muistettava, että toisille karkea ruoka voi pahentaa refluksioireilua. Myös liian suuret annokset tai liian pitkät ruokavälit voivat pahentaa oireilua. Vatsaa ei kannata päästää liian tyhjäksi, mutta toisaalta ei myöskään liian täyteen.

Motorisen kehityksen tukeminen

  • Voimakas refluksioireilu saattaa hidastaa erityisesti vauva-ajan motorista kehitystä. Kivuiltaan ja vaivoiltaan vauva ei kiinnostu ympäristöstään eikä hänellä riitä ehkä edes energiaa motoristen taitojen harjoittelemiseen. Refluksivauvoja myös kannetaan ja pidetään sylissä paljon, koska nämä vauvat eivät useinkaan viihdy muualla ja tarvitsevat paljon vanhemman lohtua.
  • Useille refluksivauvoille erityisesti makuuasento selällään tai vatsallaan lisää refluksioireilua. Tällöin luonnollista tilaisuutta harjoitella lattialla, esim. kääntymistä tai ryömimistä, ei tule. Usein myös istumaan opetteleminen lisää refluksioireilua, kuin myös kävelemään opettelun seurauksena tapahtuvat kaatumiset, mikä saattaa jarrutella lapsen intoa harjoitella näitä taitoja.
  • Mikäli refluksin taustalla tai lisänä ei ole neurologisia pulmia, mahdollinen viive motorisessa kehityksessä ei useinkaan ole kovin mittavaa ja lapset kirivät kehityksessään ikätoverinsa nopeasti kiinni refluksioireilun helpotuttua.
  • Refluksivauvojen liikunnallinen kehitys voi edetä myös aivan normaalissa tahdissa ja osalla jopa keskimääräistä nopeammin. Pystyasento helpottaa usein refluksioireilua, joten jotkut refluksilapset pyrkivätkin ylös jo hyvin varhain ja lähtevät aikaisin kävelemään. Nämä lapset jättävät usein ryömimis- ja/tai konttausvaiheen kokonaan väliin.