Refluksi / refluksitauti

Mitä refluksi on?

Refluksi voi olla kaikkea normaalista fysiologisesta ilmiöstä vaikeaoireiseen ja -hoitoiseen refluksitautiin. Refluksi voi olla toisen sairauden liitännäisvaiva ja toisaalta refluksi itsessään voi aiheuttaa tai vaikeuttaa toisia sairauksia.

Refluksi tarkoittaa sitä, että mahan hapan sisältö pääsee virtaamaan ylöspäin takaisin ruokatorveen, kurkkuun, nieluun ja jopa suuhun asti. Väkevä neste, joka koostuu suolahaposta ja ruoansulatusentsyymeistä, aiheuttaa limakalvoärsytystä ja vaurioita, jotka johtavat mitä erilaisimpiin oireisiin. Nouseva neste voi olla myös ei-hapanta (ph on yli 4), joka voi kuitenkin aiheuttaa samankaltaisia oireita kuin happamat nousut. Kyse on ennen kaikkea toiminnallisesta häiriöstä, ei vain vatsahapon liiallisesta määrästä.

Milloin kyseessä on refuksitauti?

Refluksioire (GER) johtaa refluksitautiin (GERD) silloin, kun oireet ovat vaikeat ja kun ne hankaloittavat normaalia elämää tai tutkimukset viittaavat vaurioon ruokatorvessa, kurkunpäässä, keuhkoputkissa tai keuhkoissa. Refluksitauti ei ole tautimuotona vain pientä ohimenevää poltetta rinnassa vaan se saattaa vaikuttaa merkittävästi jokapäiväisiin toimintoihin; nukkumiseen, syömiseen, yleiseen jaksamiseen ja sosiaaliseen elämään.

Ruokatorvi kärsii yleisesti eniten refluksista ja refluksi voidaankin jaotella erosiiviseen refluksitautiin (ERD) tai ei- erosiiviseen refluksitautiin (NERD). NERD ei kuitenkaan ole refluksitaudin lievempi muoto, kuten joskus on totuttu ajattelemaan vaan siinä potilas saattaa kokea hankaliakin oireita. Erosiivisessa rfeluksitaudissa tiheään toistuvat happopiikit voivat vahingoittaa ruokatorven limakalvoa ja aiheuttaa tulehdusmuutoksia (ks. eosinofiilinen esofagiitti).

Refluksitaudin tehokas tunnistaminen ja hoitaminen jo lapsuudessa on tärkeää, sillä refluksi heikentää kokonaisvaltaisesti elämän laatua ja pitkään jatkuessaan altistaa komplikaatioille, kuten Barretin ruokatorvelle ja ruokatorven syövälle.

Miten yleistä refluksitauti on?

Arviolta n. 3-7% lapsista kärsii refluksioireista. Lasten refluksi on erityisen ongelmallista vauvoilla ja pienillä lapsilla, jotka eivät pysty ilmaisemaan sanoin omia oireitaan. Vammaisilla lapsilla esiintyy enemmän refluksitautia kuin terveillä lapsilla ja oireet ovat usein myös vaikeampia.

Pitkäaikaisseurannassa on havaittu, että suuri osa aikuisiän refluksitaudeista on jatkunut lapsuudesta saakka. 20%:lla aikuisiän refluksipotilaista tauti oli ensimmäisen kerran diagnosoitu alle 18 kuukauden iässä ja peräti 75%:lla myöhemmin lapsuusiässä.

Refluksitaudin esiintyvyydestä Euroopassa ei ole tarkkaa tietoa, mutta on arvioitu, että 1,3 % lapsista on tarvinnut oireiden vuoksi hoitoa. Ilmeisesti diagnostiikan tehostumisen seurauksena GER-oireiden vuoksi sairaalahoitoon päätyneiden lasten määrä on viime vuosina kymmenkertaistunut Yhdysvalloissa.

Refluksitaudin syntymekanismi

Gastroesofageaalisen refluksitaudin syntymekanismi on moniulotteinen eikä tarkkaa patogeneesiä tiedetä. Refluksin pääsyynä pidetään ruokatorven alasulkijan aukeamista väärään aikaan ja liian usein (varsinaista syntymekanismia ei tiedetä). Hidastunut vatsan tyhjeneminen, ruokatorven vähentynyt puhdistuma (clearance) sekä sappirefluksi aiheuttavat myös takaisinvirtausta. Refluksin taustalla voi myös olla ruoka-aineallergia tai -yliherkkyys. Sulkijalihaksen toimintaa häiritsevä palleatyrä voi aiheuttaa myös refluksia. Palleatyrä on yleisempää ikääntyvillä aikuisille, ei niinkään usein lapsille.

Vaikka lapsilla GER:in patofysiologia on osittain samanlainen kuin aikuisilla, oirehtii lapsi usein eritavoin ja potilaan ikä tulisikin ottaa huomioon tutkittaessa merkkejä ja oireita refluksista. Tutkimukset ovat osoittaneet esimerkiksi, että refluksijaksot kestävät imeväisillä ja pienillä lapsilla kauemmin kuin aikuisilla potilailla.